Neuroerityisyyden tulkintaa: Lastenpsykiatrin näkökulma

Elämä on tunnetusti melko ihmeellistä. Yksi ihmeellisyyden muoto on se, että tietyt asiat ja kysymykset tuppaavat toistumaan elämän varrella. Omalla urallani yksi toistuva asia on ollut neuroerityisyyden kohtaaminen lasten ja perheiden kanssa tehtävässä työssä. Viisitoista vuotta törmäsin aiheeseen ensi kertaa. Työskentelin tällöin neuvola- ja koululääkärinä, ja vastaan tulivat esimerkiksi sellaiset diagnoosit kuin autismikirjo, kehityksellinen kielihäiriöContinue reading “Neuroerityisyyden tulkintaa: Lastenpsykiatrin näkökulma”