Category Archives: perhe-elämä

Kun vastaan tulee tienristeyksiä

Viime aikoina olen kirjoittanut tyttöjen mielen hyvinvointiin ja psyykkisiin oireisiin liittyvää kirjaa (ilmestyy näillä näkymin syksyllä!), joten tämä blogi on elellyt hiljaiseloa. Nyt kuitenkin löytyi rakonen sekä halu kirjoittaa asiasta, jota olen miettinyt jo jonkin aikaa. Tämä kirjoitus liittyy viitteellisesti dialektiseen käyttäytymisterapiaan, joka on tällä hetkellä suurin ammatillinen kiinnostuksenkohteeni. Toivottavasti tämä teksti saa sinut pohtimaanContinue reading “Kun vastaan tulee tienristeyksiä”

Tunteista puhuminen on todellista hard corea

Yksi psykiatrisen työn erityisiä piirteitä on, että pääsemme toisinaan asiakkaiden, heidän omaistensa tai yhteistyökumppaneiden kanssa keskustelemaan siitä, kannattaako tunteista puhua. Yllättävän monet ovat sitä mieltä, että ei kannata. Tavallisia argumentteja tunteista puhumista vastaan ovat muun muassa seuraavat tokaisut: “en usko psykiatrian tehoavan mihinkään”, “en näe pointtia puhua tunteistani” sekä “tunteista puhuminen on turhaa asioiden möyhimistäContinue reading “Tunteista puhuminen on todellista hard corea”

Toimivia vanhemmuuden puolia etsimässä

Ei ole aina helppoa olla vanhempi. Tiedät hyvin, että aikuisella on olennainen rooli vaikeissa tilanteissa lapsen kanssa. Pitäisi pysyä rauhallisena, vaikka lapsi provosoi…pitäisi olla johdonmukainen ja selkeä…pitäisi kuulla ja kuunnella lasta….pitäisi kommunikoida tunteista …pitäisi näyttää esimerkkiä…pitäisi ylläpitää hyvää ja rauhallista tunnelmaa…mutta kuinkas sitten kävikään? Vanhemmuuteen ei voi täysin etukäteen valmistautua. Tai oikeastaan, vanhemmuuden herättämiin tunteisiinContinue reading “Toimivia vanhemmuuden puolia etsimässä”

Kun asiat eivät menneet niin kuin Strömsössä

Uskon kaikkien aikuisten tuntevan seuraavan kuvion jollain tasolla – jos ei henkilökohtaisella, niin sitten jollain muulla. Kuvio menee niin, että elämästähän piti koitua silkkaa onnea ja iloa: ihana puoliso ja kauniit lapset, hyvä ammatti ja työ, rahaa, talo, mökki ja koira. Ei pitänyt enää joutua kokemaan surua, huolta, vihaa tai pettymyksiä. Olit päättänyt, että kaikkiContinue reading “Kun asiat eivät menneet niin kuin Strömsössä”

Vanhemmuuden keskitien taitoja etsimässä

Dialektinen käyttäytymisterapia antaa kiinnostavan ja tuoreen kehyksen lähestyä lasten tunnesäätelyn pulmia. Pystytkö vanhempana löytämään DKT:n mukaiset keskitien taidot käyttöösi?

Näin opetat lasta olemaan jämäkkä eli käyttämään aggressiota rakentavasti

Olen tänä vuonna käynyt parikymmentä kertaa eri tilaisuuksissa kouluttamassa lasten aggressiokasvatuksesta. Jokaisen luennon aloitan samalla tavalla eli puhumalla siitä, mitä hyötyä aggressiosta on. Miksi? Sen vuoksi, että tästä tärkeästä asiasta ei yleisesti keskustella juurikaan. Huonosta maineestaan huolimatta aggressiotunteet ovat yhtä kuin muutosvoima. Ne ovat mielen huutomerkki; koko ajatusmaailmaa hetkellisesti värittävä kokemus, jonka tarkoituksena on edistääContinue reading “Näin opetat lasta olemaan jämäkkä eli käyttämään aggressiota rakentavasti”

Kiltti ihminen ja rajojen kehityskaari

Mikään ei ole ympäristölle suurempi järkytys kuin se, kun kiltti ihminen ensimmäistä kertaa lakkaa joustamasta, lakkaa noudattamasta odotuksia, sanoo vastaan ja on jämäkkä. Kiltit ihmiset pyörittävät maailmaa Satutko tuntemaan yhtään kilttiä ihmistä? Kannattaisi, koska he pyörittävät tätä maailmaa. Kiltti ihminen on nimittäin se, joka hoitaa kaiken: kotinsa, työnsä, lapsensa, omat vanhempansa, appivanhempansa, yrityksensä ja taloyhtiönContinue reading “Kiltti ihminen ja rajojen kehityskaari”

Kirje lapselle.

Haluan, että voit hyvin. Olet siinä iässä, kun mielessä kulkee kaikenlaista. Sinulla on joskus vaikeaa, näen sen. Haluan olla sinulle majakka myräkän keskellä. Jos sinulla on hätä, haluan, että tiedät, että voit turvautua minuun. Hyvinä hetkinä minä olen kaikkein iloisin puolestasi ja huonoina myötätuntoisin. Voit aina luottaa minuun, enkä jätä sinua yksin selviytymään. Haluan, ettäContinue reading “Kirje lapselle.”

Miksi hyvä kosketus on tärkeää ihmislapselle

Muistan vielä elävästi tietyn hetken. Olin tuolloin pienen vauvan äiti. Vauvan joka oli alkanut olla itkuisempi päivä päivältä, kuten muutaman viikon ikäiset tuppaavat usein olemaan. Kanniskelin lasta sylissäni tuntejakin kerrallaan, ja totta kai toivoin, että vauva pystyisi siinä asettumaan ja rauhoittumaan. Kerran näin ei kuitenkaan käynyt, vaan lapsi jatkoi itkua vaihtelevin sävyin. Kun vaipanvaihdon aikaContinue reading “Miksi hyvä kosketus on tärkeää ihmislapselle”