Vaikka hyvin ansaittu loma jo ehkäpä kajastelee mielessä, sitä edeltävät vihoviimeiset työ- ja koulupäivät tarkoittavat monelle lapselle, nuorelle ja heidän perheilleen lähes sietämättämän tuntuista ponnistelua. Pitäisi jaksaa aamulla nousta ja lähteä kouluun tai tai työpaikalle, saada asioita aikaiseksi, tehdä epämieluisia koulu- tai työtehtäviä tai vaikkapa kotityötä. Ulkona on pimeää, on kylmää ja ei todellakaan huvittaisi!
Usein juuri tässä kohtaa lukukautta useampikin perheenjäsen on omalla tavallaan väsynyt tai kuormittuneessa tilassa. Monissa perheissä tilanteet kääntyvätkin herkästi negatiivisen kierteen puolelle, kun hermot ovat valmiiksi kireällä. Ei tarvitakaan kuin pieni epämieluisa tapahtuma, kuten vaikkapa kodinkoneen hajoaminen, negatiivinen Wilma-merkintä tai harkitsematon lausahdus, niin alkaa räiskyä: syntyy kinaa ja riitaa, jotka esimerkiksi lasten kesken voivat eskaloitua tappeluksi asti. Tulee vaikeutta siirtymiin, hitautta sovittuihin tekemisiin ja vastaan vänkäämistä. Harmin tunne jää painamaan ja kierre syvenee. Aikuisillakin käämin palaminen on lähellä tai kohdalla. Miten saada nämä negatiiviset tunteiden kierteet katki?
Mistä kaivaa vanhempana jaksamista haastaviin päiviin?
Olen sitä mieltä, että jokaisessa meissä on piilotettuja voimavaroja, jotka saamme käyttöön silloin, kun tuntuu, ettei jaksaisi enää metriäkään. Sanon voimavaroja piilotetuiksi sen vuoksi, että niiden olemassaoloa ei ehkä tunne eikä tunnistakaan niin sanotussa normaalitilanteessa. Ne vain ilmestyvät jostain viime hetkellä: jaksat kärsivällisesti vielä tahkota vanhempana yhdet läksyt lapsesi kanssa, tai kestät teinin vänkäämiset puhelimen käytöstä tai kotiintuloajoista, vaikka samaan aikaan sinulla on monta rautaa tulessa ja huolenaiheita riittää aamusta iltaan. Vaikka sinusta tuntuu, ettet jaksa, jostain ilmestyy voimien hippu, ja etenet kumminkin ihmeellisesti taas askeleen eteenpäin. Ja seuraava hetki tai päivä on jo ehkä hiukan helpompi.
Kun tilanne on haastava, voit ja kannattaa myös tietoisesti käyttää erilaisia yksinkertaisia keinoja, joiden voimalla jälleen jaksat pysyä turvallisena aikuisena myös silloin, kun negatiivinen kierre lähenee perheessä. Tunnesäätely ja omista voimavaroistasi huolehtiminen auttaa sinua tekemään toimivia valintoja kasvattajana – siis valintoja, joista on pitkällä tähtäimellä sinulle ja lapselle/nuorelle enemmän hyötyä kuin vaikkapa hermostumisesta tai lapsen/nuoren moittimisesta.
Aikuiset käyttävät yleensä hyvin laajasti erilaisia tunnesäätelykeinoja: mukavien asioiden tekemisestä, kuten kokkaamisesta tai harrastamisesta, musiikin kuunteluun, taiteen tekemiseen ja meditoimiseen. Tarjoan kuitenkin seuraavassa vielä lisää muutaman hyvin helpon tunnesäätelyn keinon, joissa on omasta mielestäni parasta se, että niitä voit käyttää aivan huomaamattomasti missä tilanteessa tahansa. Ne myös soveltuvat kenelle tahansa vauvasta vaariin. Voit siis vapaasti opettaa ne eteenpäin esimerkiksi myös lapselle tai nuorelle tiukkoja tilanteita varten. Kokeile ja harjoittele, niin löydät parhaimmat itsellesi soveltuvat keinot ja lapsi/nuori omansa!
- Käytä kehoa. Vaikka olisi kuinka henkisesti kuinka tiukkaa, yksi asia on varma: kehosi antaa paljon mahdollisuuksia säädellä tunteitasi. Yksinkertaisimmillaan voit tunnustella istuessasi, miten jalkapohjasi asettuvat lattiaa vasten. Keskity tähän tuntemukseen ja hengitä pari kertaa syvään, napaan asti. Näin helppo ja yksinkertainen maadoitusharjoitus on käytettävissäsi ihan joka paikassa. Toinen kehollinen vinkkini liittyy siihen, miten voit fyysisin ärsykkein vaikuttaa omaan tunnetilaasi: jos sinulla on vaikea olla, tee jotain fyysisesti kuormittavaa. Juokse lenkki, käy salilla, nostele raskaita esineitä, tee yleisliikkeitä hengästymiseen asti, käy avannossa ja saunassa tai joogaa. Kehon tuntemukset ja liikkuminen vaikuttavat henkiseen hyvinvointiisi monin tavoin, joista yksi on ns. ajan antaminen tunteille. Eli toisin sanoen vaikeat tunteesi ehtivät asettua, kun teet hetken jotain fyysistä, johon huomiosi ja voimasi menevät. Liike on tosiaan lääke.
- Käytä mielikuvia apuna. Kun sinulla on vaikea jaksaa, voit auttaa itseäsi erittäin tehokkaasti mielikuvien voimin. Koska mielikuvat ja ajatukset vaikuttavat tunteisiinvoimakkaasti, niitä voi hyödyntää tietoisena keinona miellyttävämmän tunnetilan saavuttamiseen. Yksi tunnetuimmista auttavista mielikuvista on nimeltään Turvapaikka, ja siihen ohjeet löydät täältä. Vinkkaan sinulle toisenlaisenkin pienen mielikuvaharjoituksen. Se menee näin: sulje silmäsi ja aseta oikea kätesi vasemman rintasi tai olkavartesi päälle. Kuvittele, että tämä käsi kuuluu läheisellesi, joka sinua juuri nyt halaa. Kuvittele myös, miten lempeästi tämä läheinen sinua katselee. Uppoudu hetkeksi rauhoittavaan halatuksi ja kannatelluksi tulemisen tunteeseen ja hengitä syvään. Kerro vielä itsellesi: “olen turvassa, ei ole hätää. “
- Etäännytä itsesi. Etäännyttäminen tarkoittaa sitä, että otetaan hieman rakoa haastavaan kokemukseen. Vaikeita asioita on helpompi kestää, kun ne saavat suhteellisuutta, eivätkä muutu valtaviksi tunnemylläköiksi katastrofiajatuksien myötä. Seuraava etäännyttämisharjoitus on lainattu kirjastani Täysillä tyttö, ja menee näin: “Mene sohvalle, lattialle tai vaikka patjalle makuuasentoon. Laita silmät kiinni. Tunnustele, miten kehosi painuu lattiaa vasten. Vietä hetki näin. Kokeile sitten, voitko kuvitella itsesi ulkopuolisen silmin. Etäännytä itsesi mielikuvissa irti kehostasi, näe itsesi ikään kuin ilmasta käsin, kohoa ilmaan. Ensin näet itsesi samasta huoneesta, ylhäältä katosta. Kohta näet itsesi hieman korkeammalta, kotitalosi korkeudelta. Seuraavaksi näet itsesi puiden korkeudelta, ja nouset yhä korkeammalle. Kohoa ilmaan, aina vain ylöspäin ilmakehän laidalle ja lopulta avaruuteen. Kehosi on yhä pienempi ja pienempi, kunnes et enää näe sitä, vaan sen sijaan näet avaruudesta käsin koko maapallon. Näetkö, miten olet pieni mutta tärkeä osa maailmaa, kun katsot itseäsi avaruudesta. Näet, miten sinun arkesi, ongelmasi ja vaikeutesi ovat pikkuruisia. Sano itsellesi: Ei ole hätää! Maailman mittakaavassa tämä on pieni juttu.”
- Keskity tulevaisuuteen. Luennoidessani vanhempien kohtaamista vaikeista tunteista mainitsen usein seuraavan pienen harjoituksen mahdollisuutena käyttää ajattelua ja harkintaa omien arvojen mukaan elämiseen. Vanhempana et nimittäin ponnistele välttämättä selvitäksesi tästä nimenomaisesta hetkestä, vaan ennen kaikkea saavuttaaksesi lapsellesi ja itsellesi tulevaisuudessa hyviä asioita. Tällainen ajatus voi vaikuttaa paljonkin tekemiseesi arkisten haasteiden suhteen. Siispä kokeile tätä: “Mieti hetkeä tulevaisuudessa, kun lapsesi on jo aikuinen, 20-vuotias. Kuvittele, että kaikki on silloin niin hyvin kuin voi olla. Kuvaile, miten asiat silloin ovat? Miltä sinusta silloin tuntuu? Minkälainen suhde sinulla ja aikuisella lapsellasi on? Miten pääsit tähän tilanteeseen?” Keskity erityisesti miettimään viimeisintä kysymystä, koska siihen sisältyy avaimia tämän hetken ongelmien ratkaisemiseksi.
- Käytä lasiseinää. Seuraava keino on tarkoitettu erityisesti haasteellisiin tilanteisiin muiden aikuisten kanssa. Joskus vaikeissa tilanteissa kuten ristiriitojen yhteydessä voi herätä ymmärrettävä tarve lähteä pois tilanteesta, mutta se ei ole välttämättä ihan aina mahdollista tai järkevääkään. Tällaisissa haasteellisissa tilanteissa sietokykyäsi tukee, kun et päästä toisten ihmisten vaikeita tunteita ja reaktioita ihosi alle. Miksikö? Koska siitä ei ole hyötyä vaikean tilanteen ratkaisemisessa. Jotta et joutuisi toisen ihmisen vaikeaan tunteeseen liittyvän tunnekuohun valtaan, tällaisissa tilanteissa sinua voi auttaa kuvitteellinen lasiseinä: rakenna se itsesi ja toisen aikuisen ihmisen väliin mielessäsi. Se on läpinäkyvä, joten näet ja kuulet toisen, mutta mikään vaikea tunne, joka lähtee toisesta aikuisesta sinun suuntaasi, ei osu, vaan kimpoaa lasiseinästä takaisin päin. Olet siis suojassa ja vapaa toisen vaikeista tunteista. Käytä myös ajattelua tunnesäätelyn tukena: anna toiselle henkilölle lupa tuntea juuri niin kuin hän tuntee. Et ole vastuussa toisen aikuisen ihmisen tunteista. Voit vaikuttaa pääasiassa vain omaan tekemiseesi ja olet vapaa valitsemaan sen. Pyri näin ajattelemalla rauhoittamaan itsesi.
- Ja viimeisimpänä joskaan ei vähäisimpänä: kokeile itsemyötätuntoa. Itsemyötätunto tarkoittaa samanlaista myötätuntoista suhtautumista itseesi kuin miten suhtautuisit ystävääsi, jolla on haasteita elämässä. Voit itsemyötätunnon avulla tulla tietoisemmaksi omasta ihmisarvostasi sekä siitä lämmöstä, jota jokainen ihminen ansaitsee. Tämäkin harjoitus on kirjastani Täysillä tyttö, ja menee näin: “sulje silmäsi. Hengitä pari kertaa sisään ja ulos, aluksi kevyesti, sitten syvemmin. Huomaat, että pääsi yläpuolella on kirkas valo. Se on kaunis, valkoista valoa hehkuva sädekehä, joka alkaa hitaasti laskeutua päällesi ja ympäröi sinut. Valokehä on otsasi kohdalla, seuraavaksi poskien, nyt leuan. Keskity hetkeksi tuntemaan, miten valkoinen valo ympäröi kasvosi. Havaitset, että valo tuo mukanaan hyvää oloa. Valokehä valuu hitaasti alaspäin ja saapuu nyt kaulasi ja hartioidesi kohdalle. Kun se on laskeutunut sydämesi kohdalle, se pysähtyy. Valokehä säteilee sinuun miellyttäviä tuntemuksia. Hengitä pari kertaa syvään, niin huomaat, miten sen tuottama lämpö syleilee sinua. Tunnet olevasi kokonaisvaltaisesti hyväksytty. Nyt valokehä on alkanut laajentua voimakkaasti. Hetken kuluttua se ympäröi sinut kokonaan päästä varpaisiin ja säteilee valkoista valoa koko kehosi alueelle. Hengitä pari kertaa lisää, ja tunnet, miten sinua kohtaan kohdistuu juuri nyt valtavasti myötätuntoa ja rakkautta. Viivy hetki tässä tunteessa. Olet tärkeä ja arvokas. Ota tämä olo mukaasi päiväsi seuraaviin hetkiin. “
Toivon, että löydät näistä pienistä keinoista muutaman kokeilemisen arvoisen. Voimia lukukauden viimeisiin päiviin!